Japojen kalenteri

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Tarpojille Tehras10-kisa la 24.4. Valkeakoskella

Tarpojaikäisille on tarjolla Tehras10-kevätmestaruuskisat lauantaina 24.4. Valkeakosken Korkeakankaalla. Kerää vartio kokoon ja lähde kisaamaan!

Kisassa ratkotaan piirinmestaruus. Kilpailuvartiona on lippukunnan jäsenistä koottu vartio, jossa on viisi 12-15-vuotiasta jäsentä. Kilpailuvartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 70 vuotta. HUOM: Vartion jäsenten iät lasketaan vuoden 2010 loppuun mennessä täytetyin vuosin.

Osallistumismaksu on 60 euroa. Jos vartiosi lähtee kisaamaan, lippukunta maksaa osallistumismaksun ja matkakulut.

Tytöt kilpailevat oranssissa sarjassa, ja pojat ja yhteisvartiot vihreässä sarjassa. Molempien sarjojen reitin pituus on noin 8 km.

Ilmoittautuminen

Toimita ilmoittautuminen Partiotoimistoon 31.3.2010 mennessä sähköpostilla tai kirjeenä (postileiman päivämäärä):

partiotoimisto.tampere(hit)partio.fi

Partiotoimisto
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 Tampere

Ilmoittautumisessa on mainittava:
- ”Tehras 2010”
- vartion nimi
- lippukunta
- sarja (vihreä/oranssi)
- vartionjohtajan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite
- vartion jäsenten mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Yhteiskuljetuksen aikataulu ja hinnat

Piirin yhteiskuljetus järjestetään, jos siihen on tarpeeksi ilmoittautuneita. Bussi lähtee Lahdesta klo 6.00. Kyyti Hämeenlinnasta maksaa 15 euroa. Toki voitte myös sopia oman kyydin.

Paluukuljetus lähtee kisan päätyttyä arviolta klo 20.00. Hinta sisältää meno-paluun.

Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen kisailmoittautumisen yhteydessä 31.3. mennessä.

Aikataulut ja reitit tarkentuvat ilmoittautumisten tultua ja ilmoitetaan sähköpostitse.

Lisätietoja

Lisätietoja löytyy kisojen nettisivuilta www.valkohannat.net/tehras10 sekä järjestelysihteeriltä Hanna Setälä: hanna(wot)setalat.fi.



--

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Ensiapuharjoituksiin potilaaksi to 22.4. ja to 6.5.

SPR järjestää jäsenilleen ensiapuharjoituksia, ja sinne tarvitaan partiolaisia "potilaiksi". Kutsu koskee samoajia, vaeltajia ja aikuisia. (Tarpojat, seikkailijat, kolkat ja sudenpennut voivat tulla mukaan oman huoltajan kanssa.)

Harjoitukset ovat to 22.4. ja to 6.5.
- Potilaiden maskeeraaminen tekoverellä ja muilla tilpehööreillä alkaa klo 17.
- Varsinainen harjoitus alkaa klo 18.

Harjoitukset ovat meille leikkipotilaille paitsi hyviä oppimistilanteita, myös mielenkiintoisia kokemuksia.

Ilmoittaudu mukaan Skeitille (katleena ÄT iki.fi), niin toimitan nimet eteenpäin. Toimi viimeistään viikkoa ennen harjoitusta.


--

Maanpuolustusyhdistys järjestää turvallisuuskurssin la 10.4.

Aika: Lauantai 10.4.2010 klo 8.30 – 16.00
Paikka: Panssariprikaati, vanhan sotilaskodin Vaakunasali

Kurssin tarkoituksena on tutustua yhteiskunnan turvallisuusorganisaatioihin ja oppia oikeita toimintatapoja onnettomuustilanteissa.

Ohjelma:
8.30 - 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi
9.00 - 9.50 Hätäilmoituksen teko
10.10 - 11.00 Pelastustoimen järjestelyt
11.30 - 12.15 Lounas
12.15 - 12.50 Alkusammuttimien käyttö, oppitunti
13.10 - 14.00 Alkusammuttimien käyttö, harjoitus
14.00 - 14.20 Kahvi
14.20 - 15.10 Toiminta eri onnettomuustilanteissa
15.15 - 16.00 Varautumisjärjestelyt kunnassa

Tilaisuuden järjestää Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen (MPK) Kanta-Hämeen maanpuolustuspiiri. Kurssinjohtajana ja kouluttajana toimii Juhani Sudenmaa.

Hinta: Kurssin hinta on 20 euroa, joka sisältää opetuksen, lounaan ja kahvit.

Ilmoittautuminen:
- osoitteessa www.mpky.fi / Kanta-Häme
- puhelimitse 0207 56 9025
- sähköpostilla anne.seulanto (hit) mpky.fi

Huom! Tätä kurssia lippukunta ei kustanna, mutta jos käyt kurssin, aktiviteettikorttiisi tai suorituskirjaasi pätkähtää rasteja.


--

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Paraati Tampereella

Piirin perinteinen paraati järjestetään 25.4. Tampereella. Ilmoittautumiset Ellulle 10.4. mennessä. Lisätietoja paraatista luvassa piakkoin.

Kisoja tulossa!

Jaarlin Pojilla on kunniakkaita kisaperinteitä! Nyt kaikki vaalimaan niitä!

24.4. Valkeakoskella järjestetään oranssin ja vihreän sarjan piirin pt-kisat. Kisojen nimi on Tehras. Kyseessä on päiväkilpailu ja osallistumisoikeus on vuosina -95 - -98 syntyneillä partiolaisilla! Kisaan muodostetaan lippukunnasta 5 hengen vartio, jonka yhteisikä on alle 70 vuotta. Saariselällä olleet nuoret herrat, vetoan teihin! Lähtekää tekemään se, mihin olisin itse pystynyt vuonna 2005, ellemme olisi eksyneet kolmeksi tunniksi suolle... Asian suhteen voi ottaa yhteyttä Pietariin, Lauriin tai Juhoon.

Tätä nuoremmille seikkailijoille ja sudenpennuille on tulossa kisat 8.5. luultavimmin Tammelassa, nimellä Aikakone. Tiina R:ltä lisätietoja.

Sinisen, punaisen, ruskean ja harmaan sarjan Leon lenkki järjestetään 15.-16.5. Keuruulla. Sininen ja punainen sarja ovat -92 - -96 syntyneille. Kisaan osallistutaan 4 hengen vartioilla, jonka yhteisikä on alle 68 vuotta. Ruskeaan ja harmaaseen sarjaan saavat osallistua 3 hengen vartioissa kaikki vuonna -92 tai aiemmin syntyneet.

Uusien sääntöjen mukaan si/pu ja ru/ha sarjoissa vartioiden jäsenten EI tarvitse olla samasta lippukunnasta.

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Revontuliretki

Torstai-iltana Lapinhämeestä lähdettiin katselemaan revontulia Kiilopäälle. Varsin karsittuun ilmaisuun taipuvaiset Samuli ja Saku suostuivat pitkällisten neuvottelujen jälkeen kertomaan retkestä tämän verran:

Menimme ensin linja-autolla tunturikeskukseen. Sieltä kävelimme 2 km Kiilopään huipulle. Odotimme että kaikki pääsivät huipulle. Ja kierimme alas.

Näimme revontulia ja ne olivat hienoja. Ne olivat väriltään vihreitä ja sinertäviä. Matti sai revontulista hienoja kuvia.

Kuvia laitetaan näkyville, kunhan täältä kotiin päästään. Matka kohti etelää alkaa huomenna aamulla kello kuusi.

Tukiyhdistyksen terveisiä osa 2

Tärkein osuutemme eli Siida-päivä sujui mallikkaasti kiitos Kukon Timon erinomaisesta etukäteissuunnittelusta ja toteutuksesta. Jo matkalla Inariin saimme kuulla mukavia juttuja seudun historiasta ja luonnosta, ja museon salat aukenivat aivan erilailla, kun oli asiantunteva opas kertomassa. Lounas oli monipuolinen ja maittava.

Tuomas kuittasi maksut Japojen kortilla. Nyt vain luvattu avustus Japojen tilille!

Aurinkoisen torstain vietin laduilla. Riittävän kahvilaketjun avulla sinnittelin 38 km ja ehdin vielä auttamaan Tiinaa pitsojen täyttämisessä. On ollut mukavaa puuhastella keittiössä taitavan pääkokin apuna. Lapinhämeen keittiö on hyvin varusteltu, erityisesti astianpesukone nopeuttaa töitä.

Illalla pääsin taas ”tukihommiin”. Puoli yhdeksältä lähdimme Kiilopäälle tavoitteena katsella revontulia Kiilopään huipulta. Toinen toistamme tsempaten kiipesimme Erikin 9 v. kanssa tunturin laelle. Sisukas kaveri, Turun metsänkävijän jälkikasvua… Tähtitaivas kaartui päällämme, näimme useita tähdenlentoja ja alkoivathan ne revontuletkin loimuta taivaan täydeltä. Hieno kokemus!

Leiripäivät hupenevat. Iglu valmistui ja on upea! Joukko on mukavasti sekoittunut, leiriläiset viettävät iltoja keskenään pelaillen ja jutellen. Hauskan lisän tuovat Haikan perheen välittömät, supermukavat lapset Maija, Niilo ja Santtu. He ovat elävä esimerkki siitä, miten rikasta elämä on, kun partiolainen kohtaa partiolaisen…

Terveisin Satu A

torstai 4. maaliskuuta 2010

Torstain retki tunturiin

Tänään Saariselän ympäristössä on ollut aivan valtavan hyvä keli. Aurinko on paistanut liki pilvettömältä taivaalta, eikä tunturissakaan ole tuullut. Kliseisesti ilmaistuna kevättä on todella ollut ilmassa.

Kaiken kaikkiaan päivä tuntui aivan liian hienolta rinteeseen lähtemiseen. Olin päättänyt jo leirin alussa tehdä hieman pidemmän hiihtoretken läheisille tuntureille. Tänään ilmassa tuntui täydellisyyttä sitä tarkoitusta varten. Reittisuunnitelmani oli seuraava: Ensin ylös Nilapään poroerotuskämpälle ja sieltä tunturien yli pitkin paljakkaa Rautulammelle. Rautulammelta taas jatkaisin matkaani kohti Luulammelta Kiilopään yli tunturikeskukselle vievää latua ja lopulta tunturikeskukselta takaisin Lapinhämeeseen.

Tällainen retki vaati tietenkin hieman valmisteluja ja siinä vaiheessa kun eväät oli tehtyt ja sukset voideltu kello olikin jo liki puoli yksitoista. Se ei tietenkään varsinaisesti haitannut, koska päivällinen on yleensä ollut vasta viiden aikaan illalla ja sinne oli vielä reilusti aikaa.

Nousu kohti porokämppää oli varsin mukavaa. Metsäladuilla tulee luontevasti hiihdettyä hieman hitaammin kuin normaalisti ja samalla saa mukavasti aikaa pohdiskella syntyjä syviä. Ylhäällä tunturissa huomasin olosuhteiden olevan liki täydelliset hiihtämiselle. Latu oli juuri tehty ja ilma oli, kuten jo useamman kerran tuli mainittua, mitä mainioin. Hyvissä voimissa saavutin porokämpän ja jatkoin pysähtymättä yhä pidemmälle tunturiin.

Reitti porokämpältä Rautulammelle osoittautui paikoi haastavaksi. Matkalla oli muutama varsin pitkä ja jyrkkä alamäki, joiden laskeminen ilman latua oli todella raskasta, oikeastaan jopa raskaampaa kuin laskuja edeltävät ylämäet. Onneksi maisemat avaralle paljakalle olivat kaiken vaivan arvoisia.

Tunturista laskeuduttiin lopulta Rautulammen autiotuvalle. Tuvalla pidin pienen tauon ja söin hieman eväitäni. Tuvalla huomasin myös ikäväkseni unohtaneeni suklaani leiriin. No, eipä niitä välttämättä tarvittaisi. kovin pitkään en jaksanut tuvalla lepäillä vaan päätin jatkaa matkaani varsin pian.

Olin jo luullut, että matkan rankin osa oli takana, mutta olin erehtynyt katkerasti. Rautulammilta kohti Luulampea vievä metsälatu osoittautui lieväksi ylämäeksi, joka oli kaiken muun lisäksi pehmennyt ikävästi keväisen auringon paisteessa. Muutamalla nyppylällä meno taantui melkoiseksi ähräämiseksi, mutta sitkeällä matelulla matka kuitenkin taittui. Koska olin kuunnellut jo tarpeeksi tunturien tuulia, päätin heittää iPodistani jotain hieman tymäkämpää menoa suoraan tajuntaan. Rammsteinin raskaat sävelet siivittivät matkaani miellyttävällä tavalla. Saksalaisella järjestelmällisyydellä korviini tunkeneet äänimaailmat tehosivat ja tunnin kuluttua olin jo isomman, Luulammelta Kiilopäälle vievän ladun varressa.

Alkuperäinen suunnitelmani oli ollut koukata vielä Luulammen kautta, mutta kello oli jo sen verran, että katsoin viisaammaksi suunnata vain suoraan kohti leiriä. Edessä oli kuitenkin vielä tuskainen tuhrustaminen ylös Kiilopäälle. Ylämäki uudelleen ylös tunturiin jo väsymisen merkkejä osoittavilla jaloilla oli tosiaan melko harmillinen. Kun lopulta pääsin ylös, mieleeni juolahti aivan sattumalta Mt. Everestin ensimmäisten valloittajien kuolematon aate "Kukistimmepa sen äpärän" äpärä being Kiilopää. Ylhäällä tunturissa oli muutamia poroja seuraamassa kylmillä silmillään ihmisten päättömältä vaikuttavaa ravaamista ylös alas pitkin tunturin poskia.

Kun lopulta saavutin Tunturikeskus Kiilopään, tunsin todella hiihtäneeni. Jalat olivat varsin turtana ja ylipäänsä keho ei enää tiennyt aivan tarkalleen mitä halusi. Päätin tarjota sille Tunturikeskuksen kahvilassa savuporoleivän, smoothien ja DaCapo patukan. Tämä mättösetti virkisti oloa sen verran, että jaksoin hyökätä (joskaan en aivan tarmoa puhkuen) retkeni viimeiselle osuudelle Tunturikeskukselta takaisin Lapinhämeeseen.

Siitä pätkästä ei tosiaan mitään kummempaa kertomista jäänyt. Päivän muihin osuuksiin verrattuna tylsillä laduilla ei aivan päästy hiihtämisen ytimeen ja mieli alkoikin käyttää aikaansa leirissä odottavaa päivällistä varten virittäytymiseen.

Takaisin leirissä olin noin 16:45, sopivasti varttia ennen ruokailun alkamista. Päivän saldo oli lapinlisineen kolmisenkymmentä kilometriä, kaksi tunturin ylitystä ja kuusi tuntia. Kalorinkulutusta ei tullut laskettua. Hieno reissu. Nyt nukkumaan.

-Pietari

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Tokkaleiristä Metsätytön silmin

JaPojen Tokkaleirille pääsi mukaan myös viisi Hyvinkään Metsätyttöä. Tilaisuus huikeaan hiihtolomareissuun ilmaantui peruutuspaikkojen myötä. (Tai no, neljälle meistä, Eve varmasti oli lähdössä muutenkin matkaan. :o) )

Perjantai-iltana tunnelma Hämeenlinnan linja-autoasemalla oli Metsätyttöjen keskuudessa jännittynyt, oltiinhan lähdössä viikon reissuun melkein vieraan lippukunnan kanssa ja vieraana. Odotimme jännittyneinä mitä viikko toisi tullessaan. Ja paljon on tähän päivään mennessä koettu!

Tänään leirin ohjelmassa oli Inari-päivä. Aamulla, kuka enemmän, kuka vähemmän hereillä, raahauduimme bussiin ja suuntasimme kohti Inaria. Päivän ohjelmassa oli luvassa vierailut Siidassa ja porotilalla sekä hieman matkamuistoshoppailua. Siida on Inarissa sijaitseva Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus, johon tutustuimme Kukon Timon johdolla. Revontuli- ja Inarinjärvi-esitysten jälkeen puolet porukastamme lähti ulos tutustumaan lumeen, lumikenkiin ja Siidan ulkomuseoalueeseen, toisen puolen jäädessä tutkimaan museon näyttelyitä saamelaisista ja Lapin vuodenkierrosta. Ulkona pääsimme myös kokeilemaan Suopunkin heittoa Sallan hyvässä opastuksessa, sekä pukeutumaan saamelaisten perinnepukuihin.

Siidasta suuntasimme Tervaniemen perheen vieraaksi aidolle porotilalle! Porot taisivat hieman säikkyä aitaukseen tunkevaa kolmenkymmenen ihmisen porukkaa, mutta jäkälälahjukset saivat aristelevat eläimet kuitenkin sen verran uteliaiksi, että kamerat saattoivat ikuistaa ruokailevat porot. Vierailun jälkeen vielä hieman shoppailua Inarissa ja Timon hienosti järjestämä päivä oli pulkassa!

Kokonaisuudessaan leiriviikko on tähän asti ollut täynnä jännää tekemistä! Uusia juttuja ja tuttuja on tullut roppakaupalla. Lumihankeen voi hypätä ihan koska vain, ja toisen voi sinne myös heittää ihan ilman syytä?! Ja ruokalauluna toimii vain Hiljaa-Aasi laulaa… Mutta kavereita on saatu ja Unon pelaajia löytyy aina. Ennakkoluulotonta asennetta löytyy myös, sekä hitaasti hiihtäviä metsätyttöjä että myös niitä uusia ruokalauluja kohtaan!

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Laskettelureissu 2.3.

Japot ja muut pulkkailemassa


Tänään lähdettiin lähes heti ruokailun jälkeen taas bussilla rinteeseen. Matka oli hilpeä sillä Ilona äänitti Tuomaksen äyskähtelyä ja naalit kuuntelivat sitä jälkeenpäin. Kun pääsimme perille osa bussissa olevista vähän isommista ihmisistä kävivät hakemassa pulkkia alarinteestä bussiin sisään, jolloin ohi kulkevat hiihtäjät katsoivat kummastellen: Mitäköhän nuo tyypit tekee kun varastaa muilta kaikki pulkat. No menimme kuitenkin ylös ja sitten laskimme pulkilla mäen alas. (joka muuten on maailman pisin pulkkamäki 1200m.)

2:hden laskun jälkeen saimme lähteä laskettelemaan,hiihtämään ja lumikenkäilemään. Itse menin laskettelemaan ja kaaduin pari kertaa lumeen naama edellä, mutta en sentään tänään törmännyt puuhun. Näkyvyys oli huono eikä rinteessä nähnyt 3:a metriä pitemmälle. Osa laskioista lähti 12:00 uimaan kylpylään.

Kun tulimme takaisin leirialueelle osa palaavista ihmisistä oli puhtaita ja toiset lumisia ja hikisiä. (Olin yksi niistä hikisistä ja lumisista.) Onneksi melkein heti ruokailun jälkeen oli sauna ja pääsin eroon hiestä. Nyt olen tullut saunasta ja kirjoitan tätä tylsää tekstiä. Ai niin söin äsken banaanin.

Peik v.K

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Naalien päivä Tokalla


Naalit rinteessä

Tänään 1.3.10 käytiin laskettelemassa Ski Saariselällä. Rinteet olivat tosi hyviä ja kivoja. Jyrkkiä osa kyllä oli, mutta kyllä niistäkin selvittiin. Muutamia (tuhansia) kaatumisiakin tuli, mutta mitään pahempaa ei tapahtunut. Kaikki pääsi ehjänä takaisin mökille.

Sitten mentiin saunalle ja käytiin monta monta kertaa hangessa pyörimässä ja hyörimässä. Pikkaisen vilposta oli. xD

Iglukin alkaa kovalla (no joo…) vauhdilla valmistua. Hyvä siitä toivottavasti tulee.

Nyt sitten toivotaan, että pidetään itsemme vielä terveinä ja luut ei katkeisi rinteissä. Hehheh!

Huomennakin olisi luvassa laskettelua. Hauskaa siitä varmasti tulee mikäli ei hauskempaa kuin tänään. Ellei sitten joku murra jalkaa, kättään tai muuta luuta!

Tässä riimityttää ja Ilona vessaan hyppää!!

Ja seuraavaksi on vuorossa leiriruno:

Tuomas on pääpamppu ja Timo sen vieressä varalamppu.

Tiina tiskivuoroja jakaa ja Satu valittuja ajaa takaa.

Leena höpsöjä Japoja pomottaa, ja Ellun kahvihammasta kolottaa.

Emma läksyjä puuhaa ja pojat saunassa luuhaa.

Salla postikortteja rustaa ja ikkunasta näkyy pelkkää mustaa.

Ilona näppäimistöä näpyttää ja aika surkeastikin räpyttää.

Naaleissa virtaa riittää kun runopäät yhteen liittää.

Topsi -koira ruuantähteet poimii ja poikien takka huonosti toimii.

Oli Naalien huoneessa huono siivo, ja unten mailla on pikku Niilo.

Vera vahingossa Milaa silmään tökkäs ja Ilona sitte Veraa pökkäs.

Mökissä tuoksuu pannari, ja kukaan ei ole hannari.

Hellu konetta säätää ja Kikka sudokua vääntää.

Täällä alkaa olla aika kuuma ja on kova leiri huuma.

Varttia vailla yheksää näyttää kello ja aika tyhjä on jo kallo.

Uunoa huutaa Kaisa sekä Salla, on tulitikku pöydän alla.

runon kirjoitti Naalit eikä mitkään kaalit!!!!!!

MUISTAKAA SE!!!!!!!

Tukiyhdistyksen terveiset Tokalta

Tukiyhdistys ei laskettele, tukiyhdistys hiihtää. Tänään kaikki muut lähtivät laskettelurinteeseen, niinpä lähdin ihan keskenäni ladulle. Hiihdin Kiilopäälle ja tunturin yli Luulammelle ja samaa tietä takaisin. Alkuun oli aikas tahmaista, mutta ilman lämmetessä suksi alkoi luistaa. Aurinko jaksoi paistaa miltei koko retken ajan. Paluumatkalla luin Kiilopäällä Hesarin, minulla kun ei ole läppäriä ja mokkulaa mukana, kuten lähes kaikilla muilla :). Saavuin takaisin Lapinhämeeseen sopivasti tukemaan leirin toimintaa eli pesemään perunoita.

Laittakaa joku tämän mainion blogin osoite siihen meidän japogroup-sähköpostiin, pääsette kaikki nauttimaan Tokan sporttisesta ja rentouttavasta hengestä.

Partioterveisin Satu A